Arjen estetiikka
Vanhuuden estetiikalla en viittaa vain siihen, miten vanhuus näyttäytyy ajassamme. Tarkastelen estetiikan näkökulmasta jokaisen oikeutta aistia, valita ja kokea omalla tavallaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, millainen musiikki koskettaa, mitkä arjen rutiinit luovat turvaa tai miten kohtaaminen voi avautua herkkyydeksi iäkkäänä. Kun nämä kokemukset otetaan vakavasti, kyse on persoonallisen elämän todellisen merkityksellisyyden tunnistamisesta.
Taiteilija-tutkijan esteettisen ajattelun tausta
Tutkimukseni on taiteellista tutkimusta. Taiteilijan työtä tarkastelen vanhustyössä kulttuurigerontologisesta näkökulmasta. Taiteellisessa tutkimuksessa taiteilijan oma praktiikka toimii tiedon tulkinnan välineenä ja tutkimuksen subjektiivisena lähtökohtana (Gröndahl 2023; Varto 2017). Lähestymistapaani ovat vaikuttaneet esimerkiksi Wolfgang Welschin (2014) ajatus estetiikasta, joka ulottuu taiteen ulkopuolelle arkeen ja yhteiskuntaan, sekä Arnold Berleantin (1999) sosiaalisen estetiikan teoria, joka tarkastelee esteettisiä kokemuksia ihmisten välisissä suhteissa. Yuriko Saito (2012) on puolestaan korostanut arjen ja hoivan estetiikkaa, jossa pienetkin aistittavat hetket voivat olla eettisesti merkityksellisiä ja jossa esteettisyys kytkeytyy eettisyyteen (2022).
Taiteellinen tutkimus vanhuuden tulkitsijana
Taiteellisessa tutkimuksessani voin tuottaa tietoa vanhuudesta ja tarkastella ihmiselämän sävyjä sekä niiden tulkintoja. Tämä voi tuoda esiin kokemuksia, joita muut tutkimusmenetelmät saattavat sivuuttaa. Tutkimuksessani teoreettinen kirjoittaminen, runot, tarinat ja kuvallinen ilmaisu käyvät dialogia keskenään. Näin esteettinen, kokemuksellinen ja teoreettinen tieto kietoutuvat yhteen.